Johdanto
Hengitämme joka päivä, mutta harvoin pysähdymme ajattelemaan sitä.
Hengitys on yksi kehon luonnollisimmista toiminnoista, mutta arjessa siihen kiinnitetään vain vähän huomiota. Useimmiten se tapahtuu täysin tiedostamatta.
Yleensä huomaamme hengityksen vasta silloin, kun olemme väsyneitä, liikumme fyysisesti tai rauhoitumme illalla ennen nukahtamista.
Silti happi on jokaisena hetkenä olennainen osa kehon toimintaa.
Kun ymmärtää normaalin hengityksen ja hapen merkityksen, on helpompi tulkita oman kehon viestejä arjessa.
Mitä hengittäessä oikeasti tapahtuu?
Jokaisella sisään- ja uloshengityksellä otamme ilmaa ympäristöstä ja päästämme sen sitten takaisin ulos.
Ilma koostuu useista eri osatekijöistä, joista happi on yksi tärkeimmistä.
Hengitysprosessi voidaan kuvata yksinkertaisesti näin:
-
ilmaa hengitetään sisään
-
happi kulkeutuu keuhkoihin
-
sieltä se leviää verenkierron mukana koko kehoon
Tämä koko prosessi on automaattinen.
Meidän ei tarvitse ohjata tai valvoa sitä tietoisesti – keho huolehtii hapen ottamisesta ja kuljettamisesta sinne, missä sitä tarvitaan.
Miksi happi on tärkeä arjessa?
Happi on keskeinen tekijä monille kehon perustoiminnoille.
Ilman sitä monet luonnolliset prosessit eivät olisi mahdollisia.
Se liittyy esimerkiksi:
-
energiatasoon
-
keskittymiseen
-
lihasten toimintaan
-
palautumiseen
Siksi huomaamme usein nopeasti, kun keho kaipaa lepoa tai tuntuu erilaiselta kuin tavallisesti, vaikka emme tietoisesti ajattelisi happea.
Hengitys ei ole aina samanlaista
Vaikka hengityksen voisi kuvitella olevan aina tasaista, todellisuudessa se mukautuu jatkuvasti tilanteen mukaan.
Esimerkiksi:
-
kävellessä tai portaita noustessa hengitys kiihtyy
-
levossa se hidastuu
-
unen aikana rytmi muuttuu
Nämä muutokset ovat täysin normaaleja ja tapahtuvat ilman tietoista ohjausta.
Keho säätelee hengitystä kulloisenkin tarpeen mukaan.
Iän ja arjen vaikutus hengitykseen
Iän myötä keho muuttuu, ja samalla myös hengityksen kokeminen voi muuttua.
Monet kertovat, että ikääntyessä hengitykseen kiinnittää enemmän huomiota ja pieniä muutoksia huomataan helpommin.
Usein tämä on osa normaalia kehitystä.
Kyse on usein hengitystavan muutoksesta, eikä se välttämättä tarkoita terveysongelmaa.
Liikkeen ja levon yhteys
Sekä liike että lepo vaikuttavat hengitykseen.
Fyysisen rasituksen aikana aineenvaihdunta kiihtyy ja keho tarvitsee enemmän happea.
Levossa hapenkulutus vähenee.
Liikkuessa hengitys tuntuu selkeämmin, kun taas levossa se on usein rauhallista ja tasaista.
Ympäristön merkitys – usein aliarvioitu
Myös ympäristö vaikuttaa hengitykseen.
Tärkeitä tekijöitä ovat esimerkiksi:
-
ilman raikkaus
-
lämpötila
-
ilman laatu
Monissa tilanteissa pelkkä raikas ilma voi tehdä hengityksestä miellyttävämpää. Tämä osoittaa, kuinka herkästi keho reagoi ympäristöönsä.
Yleisiä harhaluuloja hengityksestä ja hapesta
On olemassa joitakin yleisiä, mutta virheellisiä käsityksiä:
”Enemmän hengittäminen tarkoittaa automaattisesti enemmän happea.”
→ Keho säätelee tarkasti tarvitsemansa määrän.
”Hengityksen täytyy olla aina samanlaista.”
→ Pienet vaihtelut ovat täysin normaaleja.
”Hengitystä pitäisi jatkuvasti kontrolloida.”
→ Normaalisti riittää, että antaa sen tapahtua itsestään.
Miksi perusasioiden ymmärtäminen auttaa?
Hengityksen ja hapen perusteiden ymmärtäminen voi auttaa:
-
tulkitsemaan kehon tuntemuksia paremmin
-
suhtautumaan muutoksiin rauhallisemmin
-
lisäämään kehotietoisuutta
Kyse ei ole hallinnasta tai optimoinnista, vaan ymmärtämisestä.
Läheisten näkökulma
Perheenjäsenet ja läheiset seuraavat usein hengitystä tarkasti, erityisesti silloin kun kyseessä on läheinen henkilö.
Tällöin on tärkeää erottaa luonnolliset kehon sopeutumiset todellisista poikkeamista.
Yleinen tieto auttaa hahmottamaan tilannetta paremmin.
Epävarmuuden tai huolen herätessä on aina suositeltavaa kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen.
Yhteenveto
Hengitys ja happi ovat näkymättömiä kumppaneita, jotka mukautuvat liikkeeseen, lepoon, uneen ja ympäristöön – useimmiten huomaamattamme.
Kun nämä perusasiat ymmärtää, on helpompi suhtautua omaan kehoon luottavaisesti ja rauhallisesti.
Huomautus:
Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yleiseksi tiedoksi eikä korvaa lääketieteellistä neuvontaa tai diagnoosia.